Matka InZoin maailmaan

Tällä hetkellä sapettaa sims ihan tosissaan, sillä en voi pelata tarinapeliä toistaiseksi siinä ilmenneen vian vuoksi, sillä en haluaisi nyt mitenkään menettää kyseistä peliä ennen kuin tarina on saatu edes ensimmäisen peliin syntyneen sukupolven osalta purkkiin. Sen vuoksi InZoin kehittelyasteella olevan pelin julkaisu tuli juuri hyvään väliin ja olen käyttänyt aikaa tutustumalla peliin ja sen sisältöön.

Monet ei ymmärrä sitä, että tosiaan kyseessä on early access eli keskeneräinen peli. Tämän vuoksi pelin sisältö on verrattain rajallinen ja pelissä on mm. useita selkeästi käyttöön tarkoitettuja esineitä, joita ei vielä kykene käyttämään.  Krafton saa ensikäden tietoa pelaajien kautta siitä, mikä toimii ja mikä ei ja mitä toivotaan lisää. Esimerkiksi tällä hetkellä ruuanlaitto on vähän... ei nyt haasteellista, mutta sinne päin. Suurin osa aterioista on yhden annoksen ruokia ( en tiedä onko tämä joku korealainen juttu vai mikä ) ja ne harvat ateriat, joista pystyy tekemään useamman annoksen kun ruuanlaittotaito kertyy, eivät ole laitettavissa tähteiden osalta jääkaappiin, vaan zoit siivoavat syömättä jääneet ruuat pois. Tähän tullee muutos tulevaisuudessa.

Noin muilta osin InZoi on keskeneräisenäkin huomattavasti laajempi, kuin mitä Sims 4:n peruspeli oli tullessaan. Tästä esimerkkinä vuodenajat. Ne ovat jo pelissä. Ei tarvitse ostaa erikseen. Säät joutuu toistaiseksi vielä halutessaan itse vaihtamaan. Tänään tuli myös teaseri uutinen tulevasta päivityksestä, jossa oli kuvassa kissan kiipeilyteline eli näillä näkymin peli on saamassa peruspeliin myös lemmikit!! Tästä tosin oli jo pelissä viitteitäkin, sillä eläimiin liittyvät tavarat siellä jo on. Niille vain ei ole toistaiseksi käyttäjiä, ihan kuten tuossa aiemmin jo kirjoitinkin.

Ennen kuin menen itse kuviin muistutan myös yhdestä ( tai kahdestakin ) asiasta:

Peli vaatii koneelta paljon. PALJON. Peliä on kuitenkin mahdollista pelata huonommallakin koneella esimerkiksi GeForce Now:n kautta. Sen käytöstä vain joutuu maksamaan, joten tiedä sitten kumpi tulee viime kädessä edullisemmaksi: hankkia uusi kone vaikka osamaksulla vai maksaa pilvipalvelusta. Kuvissa zoin luonnin kuvat on kuvattu ultra-asetuksilla, itse pelissä olen hieman muokannut asetuksia, sillä joiltain osin en pitänyt ultrasta pelitilassa, vaikka kone sitä kohtuullisesti pyörittikin.

Toinen asia on se, että NYT, keskeneräisenä, peli maksaa 40 euroa, mutta hinta tulee mitä ilmeisimmin nousemaan siinä vaiheessa, kun peli saadaan valmiiksi. Ne, jotka ostavat pelin nyt, saavat kaikki nämä siihen tulevat päivitykset ilman erillistä maksua.

Tässä on peliin ihan ensimmäiseksi luomani zoi: Sara Aavikko. Tällä hahmolla todennäköisesti alan pelata sitten, kun peli alkaa olla pidemmällä päivityksineen kaikkineen.

Toinen luomani hahmo: Heta Halme. ( Nämä molemmat sekä seuraavissa kuvissa näkyvä Aino Alanne löytyvät Canvasista käyttäjätunnuksella ArwenIltatahti tai hastagilla suomizoi ).

Eilisen ja tämän päivän olen opetellut rakentamista pelissä ja täytyy sanoa, että aika paljon sai aluksi hammasta purra, jotta onnistui. Tässä on talon sisääntulo suoraan olohuoneeseen. Tyynyt, taulut, bohokoriste seinällä, lemmikkisänky, matto ja pöydän koriste ovat pelaajien joko 3D luomuksia tai peliin tekemiä tekstuureita ( mm. matto ja lemmikkisänky ).

Keittiön kanssa säädin tuttuun tapaan taas eniten. Kaikki hyllykössä olevat tavarat paistinpannuja lukuunottamatta ovat 3D luomuksia.

Ruokailutila on keittiön yhteydessä. Tuolit eivät napsahda paikalleen ihan samalla tavalla kuin simsissä: alt täytyy pitää pohjassa ja liu'uttaa tuolia pöytää kohti. Kaikkein helpointa omasta mielestä oli, jos tuoli oli vähän väärässä kulmassa pöytää kohden. Silloin sen näki parhaiten, kun se otti omaan paikkaansa kiinni tuolin kääntyessä pöytään päin.

Tässä on talon pohjakuva. Makuuhuoneita on kolme. Kaksi on toistaiseksi sisustamatta. Kylppäreitä on kaksi ja niiden keskellä on kodinhoitohuone, jossa on pyykkikone ja varsi-imuri. Kyllä. Peruspelissä on myös siivous ja pyykkäys.

Pelin oma animaatio, jossa zoi istuu lattialla. Tässä kolmas peliini luoma hahmo: Aino Alanne. Sohvalla istuu hänen aviomiehensä ( nimeä en muista ).

Aino ja mies ovat "treffeillä" hampurilaispaikassa. Vasta päivän naimisissa ja nyt istutaan jo eri pöydissä 😄

Torkkumista aurinkopedeillä. Vielä toistaiseksi ei ole uima-altaita eikä meressä voi uida, mutta päivitys tähän liittyen on tulossa toukokuussa.

Tässä kohtaa vähän hirvitti. Televisio nimittäin hajosi!

Ihan oikea työkalupakki!! Olin aika otettu, kun näin tämän. Valitettavasti korjaus ei onnistunut ja tilalle piti ostaa uusi televisio, mutta koska Ainon puolisonkin karma pelissä on loistava, niin hän ei kuollut saamaansa sähköiskuun.

Tässä ruokakuppi eläimille valmiina odottamassa.

Tykkään tässä pelissä myös siitä, että naiset ovat ihan aavistuksen lyhyempiä kuin miehet. Toki vielä mahtavampaa olisi, jos pituutta voisi säätää kumpaan suuntaan tahansa. Voi olla, että kyseinen ominaisuus jopa tulee hahmonluontiin, sillä sinne on tulossa loppuvuoteen mennessä useita lisäyksiä, joista pelaajilla ei ole vielä tietoa.

Ei ikinä uskoisi, että Aino on viimeisillään raskaana. Tästä hän lähti laittamaan ruokaa ja kesken syömisen tuli ilmoitus, että synnytys on käynnistynyt. Osalla pelaajista hahmojen raskausvatsat näkyvät, osalla ei.

Ensimmäinen peliin syntynyt vavva!! Taisi olla Aiden Rivera tämän tulokkaan nimi. Mietin hetken, että kumman sukunimen lapselle annan, sillä toistaiseksi ei ( ehkä??? ) naimisiinmenon jälkeen pysty sukunimeä vaihtamaan. Ajattelin kuitenkin, että jos seuraava on tyttö, niin hän saa Ainon sukunimen ( tai sitten ei ).

Isi laulaa pojalleen tuutulaulua 💗 Söpöä!

Ja näihin tunnelmiin peli tältä viikolta päättyi. Katsotaan nyt, milloin pääsen uudestaan pelaamaan. Vähän tiivis viikonloppu ja ensi viikko tiedossa, joten voi olla, että vasta perjantaina.

My new normal 3. osa

 Tämä osa on nyt sitten vähän pidempi. Siinä on kolmen insta-tarinan osat.

Raha on todellinen ongelma, ymmärrän. Kirjoittamalla en tienaa riittävän nopeasti ensimmäistä asumiskuluerääni varten. Niinpä alan tehdä jotain, mitä en ole koskaan eläissäni tehnyt: maalaan.

Minulla ei ole minkäänlaista inspiraatiota. Sivellin heiluu ilmassa ja yritän mielessäni hahmotella jotain. Tuloksetta.

Olen kauhuissani! Olen vielä huonompi, kuin kuvittelinkaan!

Näillä ei isoja taaloja tienata, huokaisen. Huono laatu, mutta taulusta saan onneksi myydessä muutaman lantin enemmän, kuin tyhjästä kankaasta, joten kai sekin on jotain. 

Skarppaan. Seuraava taulu alkaa näyttää lupaavammalta.

En muista nähneeni tällaista aiemmin. Ovatko he lisänneet tänne maalauksia?

Ostettuani siemenet, minulle jäi 66 simoleonia. Kolme kirjaa ovat tuottaneet minulle kotikassaan 631 simoleonia. Maalaukseni eivät ole hyviä, mutta ne parantavat tilannetta yhtäkaikki.

Se vain on niin, että olen perfektionisti. Minua vaivaa tehdä jotain näin käsittämättömän huonoa, mitä tauluni tähän asti ovat olleet.

Ei, tämäkään ei ole hyvä. En tiedä pitäisikö minun itkeä vai nauraa. 

Ei, se ei ole mestariteos, mutta nyt minulla on kasassa 1486 simoleonia. Se saa luvan riittää tältä päivältä.

**********

On kohtalaisen myöhä kun lopetan vihdoin maalaamisen. Lähden ulos saadakseni raitista ilmaa. Elättelen myös toiveita löytää kasveja lähiympäristöstä. Tarvitsen lannoitemateriaalia puutarhaani. Löydän jonkinlaisia sieniä sieltä sun täältä. Yllätyksekseni löydän myös jotain ihan muuta.

-Hei. Minä olen Sari, 

esittelen itseni. Hän katsoo minua varautuneesti.

-Olen Michael Bell,

hän lopulta vastaa.

-Sinä olet siis se uusi.

Ah, siinä se on. Taas.

-Kyllä, pitää paikkansa.

Mitä hittoa se sitten ikinä tarkoittaakaan.

-Anteeksi. Olen vähän erakko enkä oikein osaa small-talkia,

hän pahoittelee.

-Älä suotta. Minä olen Suomesta, eikä meillä siellä ole sellaista käytäntöä. Olen itsekin siis varsin huono siinä,

vastaan. Hän katsoo minua kummastunut ilme kasvoillaan. Sitten hän nyökkää.

-Kuule, minun täytyy mennä, mutta yksi neuvon sananen. Kun tapaat originaaleja, älä mainitse tiettyjä asioita.

-Kuten mitä?

-Kuten että olet uusi tai että olet Suomesta. Se hämmentää heitä.

-Originaaleja? Niinkuin.. vampyyreja?!

Ääneni kohosi hälyttävästi.

-Mitä? Ei. Tarkoitan originaaleja simejä. Minun täytyy nyt todellakin mennä. Pahoittelut.

Olen entistä hämmentyneempi tämän kohtaamisen jälkeen. Minulle originaalit, Originals, tarkoittaa televisiosarjan vampyyriperhettä. Mistä mieleeni muistuu, että täällä voi olla myös heitä! Siis vampyyreja! Paska!

Yritän kurkottaa muihin kaupunkeihin ja etsiä jonkinlaista tietoisuutta vampyyreista. Yllätyksekseni löydän etsimäni ja sen tiedon mukaan joku on poistanut kaikki vampyyrit. Huokaisen helpotuksesta. Silti: täällä on niin paljon sellaista, mitä en ymmärrä.

Sitten unohdan kaikki ajatukseni. Huokaisen ihastuksesta. Voi taivas! Osaisinpa maalata tämän! Luonto on mielettömän kaunis Henford-on-Bagleyssa.

Olen rauhaton, mutta nukahdan silti nopeasti. Tämä on erikoista, sillä olen aiemmin kärsinyt todella pahoista uniongelmista, mutta täällä ne tuntuvat olevan poissa.

**********

Sataa. Miten perusteellisen masentavaa. Mieleni on taas vaihteeksi matalalla.

Se hyvä puoli sateessa on, että nyt minun ei tarvitse kastella puutarhaa. Pääsen suoraan lannoittamaan sitä löytämilläni mysteerisienillä.

Koska olen tienannut vähän rahaa, sijoitin siitä osan kätevyystaidon kirjaa. Ei, en todellakaan halua lukea tätä. Olen kuin maani myynyt.

Tosiasia kuitenkin on, että jos aion saada takkaan tulet, minun on nostettava kätevyystaitoni tarpeeksi korkealle, sillä tarvitsen takkaan palosuojan. En aio suin surminkaan laittaa siihen tulia ennen sitä.

Huokaisten avaan kirjan ja päätän lukea. Kaksi tuntia. Sen määrään itselleni lukuajaksi.

Kahden tunnin päästä palaan maalaamisen pariin. Se antaa taloudelleni rahaa paljon nopeammin kuin kirjoittaminen, valitettavasti näin. Ja eilen! Sain kummallisen puhelun! Joku kysyi minulta ihan järjettömän kysymyksen ja kun vastasin siihen omalla kysymyksellä, tililleni kilahti 2500 simoleonia. 

Ilahdun. Tästä maalauksesta on tulossa hyvät rahat, kun laitan sen Plopsyyn myyntiin! Hyvä!

( Toim.huom. En kuollaksenikaan muista, mikä Plopsy on suomeksi, sillä pelaan tosiaan englannin kielellä. Sen avulla voi kuitenkin myydä itse valmistettuja tavaroita simin tavaraluettelosta. )

Päivä on jälleen hurahtanut vauhdilla ja tajuan olevani nälissäni. Valmistan itselleni pikaisesti syötävää.

Ruokailun jälkeen palaan "velvollisuuksieni" pariin eli lukemaan kätevyyskirjaa. No, ainakin tämä väsyttää minut todella nopeasti, yritän löytää pilven hopeareunuksen. Ei ongelmia siis nukahtamisessa tänäkään iltana.

My new normal 2. osa

 

-Hei kultaseni, etsimässä siemeniä,

Agnes kysyi kohteliaasti. Kultaseni?

Hän vaikuttikin mukavalta?

-Kyllä, neiti Crumplebottom.

-Mukavat käytöstavat, mutta toivoisin, että pukisitte vaatteet yllenne.

-Kuin myös,

huokaisin.

-No mitäpä jos menisitte ja pukisitte ne sitten yllenne,

hän kivahti.

-Olen todella pahoillani. Unohdin kiireessä,

sepitin nopeasti.

-Tekosyitä,

Agnes vastasi tylysti. 

-Kyllä neiti.

Ei niin mukava siis sittenkään.

Agnes läksytti minua hyvän tovin ja aloin jo miettiä, saisinko siemet, joita varten tänne tulin. Lopulta hän rauhoittui, muisti kai, että rahaa oli tulossa. Vastapäätä kun OLI toinenkin koju, josta samat siemenet voisin lopulta ostaa.

Asettelin tulevien kasvien siemenet paikoilleen ja alkaessani istuttaa niitä huomasin kanin. Pohdin, että söisivätkö ne tulevat kasvini? En kyennyt muistamaan tällaista asiaa pelistä, huolestuin.

Sitten kani äkkiä siirtyi ja näin, että sillä oli ruokaa omasta takaa. Hyvä. En olisi tiennyt miten päästä niistä eroon, jos tilanne olisi sitä vaatinut. Nyt voisimme elää leppoisasti rinta rinnan.

Istutustyö otti paljon enemmän aikaa, kuin kuvittelin, ja aloin olla väsynyt ja kuumissani. Hikikarpalot valuivat hiljaksiin hiusteni alla kohti niskaa. Tätä ei todellakaan pelissä näkynyt, pohdin tuskastuneena.

Vihdoin olin istuttanut kaiken ja pääsin aloittamaan kasvien kastelun. Lannoitetta ei ollut ja ei minulla kyllä ollut vielä taitojakaan siihen. Se saisi siis odottaa.

**********

Seuraavana aamuna tajusin, että olin unohtanut juoda eilen kahvini. Nyt se oli haisevana keittimessä.

Olin ollut eilen niin väsynyt kaiken istuttamisen ja muun jälkeen, että olin totaalisesti unohtanut kahvini. Sitä ei tapahtunut koskaan!

Minulla ei ollut liikaa aikaa ajatella. Syö, juo kahvisi ja tee työsi. Tarvitset rahaa, patistin itseäni.

On aamu, kun alan kirjoittaa. 

Ja ilta, kun olen vihdoin valmis. Päivän saldo: kaksi kirjaa. Sormeni ovat kipeät kaikesta kirjoittamisesta. Huomenna minun pitäisi alkaa saamaan jo kunnon rojalteja. No, jotain sinne päin. Ei tässä nyt vielä näillä kirjoilla rikastuttaisi.

Kun herään, tunne oloni todella surkeaksi. En enää odota, että tämä uni loppuu. Todellisuus alkaa potkia itseään sisään. Itken suihkussa omaa surkeuttani.

Tarvitsen lohturuokaa, joten päätän tehdä pannukakkuja.

Mausteet täällä ovat uskomattomia. Ne saavat ruuan kuin ruuan maistumaan taivaalliselta.

Tiedän varmuudella, että painoni alkaa nousta, kun syön kaikkea tällaista, mutta en välitä. Tarvitsen jotain, joka lohduttaa minua kaiken tämän keskellä ja se on hyvä ruoka sekä leivonnaiset. Liikunta? Pyh! En pidä siitä. En ole koskaan pitänyt.