Kuulen ovelta koputuksen ja sydämeni lähtee laukkaan. Kuka se voi oikein olla?
Äh, onkohan tämä se tervetuliaisjuttu järkyttävän makuisen hedelmäkakun kera? Jos on, aion kuitenkin maistaa sitä.
Oven ulkopuolella on kaunis, nuori nainen. En tunnista häntä. Hänen silmänsä ovat lämpimän ruskeat ja kasvoilla on avoin hymy.
-Terve. Olen Sari Sarpaneva.
Tunnen itseni idiootiksi. Olen vahvasti introvertti. Koen siis nämä tilanteet unessanikin vahvasti epämiellyttäviksi?
- Hei, olen Cecilia Kang. Asun tuossa vähän alempana. Sari. Miten epätavallinen nimi! Hankala lausua.
Hymähdän itsekseni. Niin, tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun nimeni mainitaan vaikeaksi lausua.
-Hauska tutustua.
-Sinä olet uusi,
hän sitten sanoo ja luo minuun tutkivan katseen.
-O-olenko?
Menen hämilleni.
-Ehkä minä sitten olen?
En kuulosta vakuuttavalta edes omissa korvissani.
-Tuota... mitä se oikein tarkoittaa?
**********
-Se tarkoittaa sitä, että me emme nyt ikäänny,
Cecilia vastaa iloisesti.
Olen sanaton.
-Ehkä meidän pitäisi mennä sisään, istua alas,
hän ehdottaa.
-Toki. Mennään ihmeessä.
Päässäni humisee omituisesti. En kai ole pyörtymässä? Joinko liikaa kahvia? Onko olemassa sellaista kuin liikaa kahvia?!
Istumme alas ja päätän tarttua härkää sarvista.
-Mitä sinä tarkoitat sillä, että te ette nyt ikäänny?
-Se tarkoittaa juuri sitä. Ikääntyminen on tällä hetkellä pois käytöstä.
-Miksi te ette ikäänny?
Olen äärimmäisen hämmentynyt. Näen Cecilian kasvoilta, että hänellä on vaikeuksia vastata.
-Se vain on niin. En ymmärrä kysymystä,
hän sitten sanoo. Hmph. Tästä tulee haasteellista.
-Sinulla on selvästi todella paljon kysymyksiä. Sinun tulee löytää joku, jolla on vastaukset. Minä valitettavasti.. en ole...
Hän taistelee jälleen sanojen kanssa. Siinä on muuri, ymmärrän. Hän ei pääse sen ylitse. Jotakin kummallista täällä on nyt tekeillä.
-Joten täällä on joku sellainen? Joka kykenee vastaamaan, tarkoitan?
-Kyllä, tottakai on,
hän henkäisee helpottuneena.
-Olen varma, että kykenen löytämään sinulle sellaisen henkilön, jos haluat.
Tämä on yksi hyvin erikoinen uni Sari, totean itselleni.
-Tottakai, kiitos mielellään,
vastaan hymyillen.
-Mitä pidät tästä paikasta Sari?
-Sen mitä olen nähnyt, tämä on oikein miellyttävän oloinen paikka.
-Miellyttävä? Tämä on paras paikka ikinä! Ilma täällä on niin puhdasta. Ihan toista, kuin missään muualla Simlandiassa.
-Huomasin, eikä minulla ole täällä astmaoireita?
-Astma?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti